Tokio 2010

Japani 25.4.-11.5.2010

Lentoreitti:

  • Helsinki – Tokio

Lentoyhtiö:

  • Finnair (arvio *****), tuhkapilvestä huolimatta. (hinta 860e/hlö)

Majoitus:

  • Hilton Tokyo hotel (Shinjuku, Tokio. 2x2hh). Viihtyisyys *****, esteettömyys *** (hinta 250e/2hh, ei aamiaista)

Matkaryhmän koko:

  • 5 henkilöä (me, 1 avustaja, Sailan äiti yöapuna ja hänen miesystävä)

Julkinen liikenne:

  • junat ****
  • metro ****

Sää:

  • lämpötila keskimäärin +20 (välillä todella ihanaa aurinkoista, toisinaan takkia tarvitsi).

Nähtävyydet:

  • kirsikankukat mm. Hama Rikyu Gardenissa
  • Tsukiji Fish Market
  • Sony Building
  • karaoke
  • Kokyo Higashi Gyoen -puutarha
  • Toyota Auto Salon Amlux
  • Sensoji Temple Asakusan vanhassa kaupungissa
  • Shinjuku Gyoen -puisto
  • Yoyogi Park
  • Tokyo Metropolitan
  • Government Office (TMG) -pilvenpiirtäjä
  • Ghibli Museum
  • Palette town
  • Akihabara ostosalue Maid Caféineen
  • Ueno Zoo
  • Fuji-vuori matkalla Hakoneen
  • sentoo
  • pelastusarmeijan kirpputori
  • sushi
  • green tea jäätelö

(*= selvittiin hengissä, **=seikkailuhenkiselle, ***=kelpaa, ****=vaativampaankin makuun, *****=loistava)

Japaniin, nousevan auringon maahan ja Tokioon ihmeelliseen metropoliin. Pitkäaikainen haaveeni päästä maailman väkirikkaimpaan maahan toteutui keväällä 2010. Kun Finnair aloitti suorat lennot Tokioon, päätös lähteä oli helppo tehdä. Kaukoitä oli meille vielä vierailematta ja 5 hengen ryhmämme lähti kohti Aasian perukoita huhtikuussa, vaikka esimerkiksi kirsikankukat olivat parhaimman loistonsa nähneet. Huhti-toukokuussa lämpö oli jo riittävä.

Pitkä 10 tunnin lento jännitti jonkun verran. Ajatuksissa kuinka jaksan istua ja miten hengityslaitteessani riittäisi virta. Finnairin pitkänmatkanlennoilla on mahdollisuus virtaan hengityskoneeseen lentokoneen takaosassa, joten saimme paikat sieltä. Virtaa tuli hyvin ja kaikki sujui hienosti.

Ensimmäinen kokemus japanilaisten vieraanvaraisuudesa saatiin kun istuintyynyni ilmapumppu jäi matkustamoon. Henkilökunta lähti etsimään esinettä, mutta kone oli jo siivottu. Työntekijät pahoittelivat kovasti ja meitä hämmentäen syyttivät virheestämme itseään. Pari päivää myöhemmin hotellihuoneeseemme tuotiin paketti…

Väsyneinä ja nälkäisinä lennon jälkeen kävi ruokapaikaksi ensimmäinen näkemämme kohde. Kanjeista ja hiraganoista koostunut teksti automaatissa ei helpottanut ruoan valinnassa. Emme siis saaneet ihan sitä mitä ehkä halusimme. Nuudeliannokset kuitenkin veivät pahimman nälän. Ongelmia länkkärijunteille tuotti haarukattomuus.

Siitä se lähti, pitkien jetlag-unien jälkeen tutustuminen maailman väkirikkaimpaan kaupunkiin. Väenpaljous, joka ei törmäillyt ja osasi jonottaa, upeasti hoidettuja puistoja, kirsikankukkia, sushia, sokkeloiset metroverkostot, Ghibli ja tietysti karaoke vuokratussa kopissa. Näitä ihmeteltiin ja hyviä vinkkejä saatiin paikalliselta lihastautiaktiivilta Yoshilta, johon saimme yhteyden faksilla. Faksi, hyvin jännää superteknologiamaalta 2010-luvulla.

Metrot alkujärkytyksen jälkeen eivät ole todellakaan pahoja. Varsinkaan kun pyytää virkailijoiden apua. Vaikka englanninkielen taito on paikallisilla heikko, riittää kun sanoo aseman nimen. Sen jälkeen virkailija saattaa metroon ja määränpäässä odottaa toinen virkailija täsmällisesti ja oikeassa paikassa. Toimii!

Apua saa aina, jopa pyytämättä.

Hämmentävä kokemus oli myös liukuportaat, joihin ajettiin pyörätuolilla.

Sentoo eli kylpylä on hieno kokemus. Hotellissamme oli sellainen, joissa eniten peseydyimme. Kuumissa vesialtaissa on mukava lillua. Saunakin löytyi, joskin ilman löylyvettä.

Paluumatkalla olimme tipalla myöhästyä lennolta. Juna, joka vei keskustasta lentokentälle pysähtyi poikkeuksellisesti tunniksi kesken matkaa, jonkun itsemurhan takia. Itsemurhakanditaatit hyppäävät usein kiskoille junan eteen. Ota siis tarpeeksi aikaa ainakin paluumatkalle lentokentälle!

Japanilainen kulttuuri on kokemisen/tutustumisen arvoinen ja suosittelemme sitä kovasti!

Kokonaisarvio: Ahkeran säästämisen jälkeen, palaamme varmasti.