Pariisi 2015

Ranska 22.5.-5.6.2015

Matkareitti:

  • Helsinki – Pariisi (Orly) – Helsinki

Lentoyhtiö:

  • Norwegian (***) (176e/hlö)

Majoitus:

  • Aparthotel Adagio Access Paris Vanves – Porte de Versailles, 2 266 € (2 x 2hh/2vkoa) (viihtyisyys ***, esteettömyys ****)

Matkaryhmän koko:

  • 5 henkilöä (Saila, Sampo, Sävel-vauva, 1 Sailan ja 2 Sampon avustajaa)

Matkatavarat:

  • 2 sähköpyörätuolia
  • suihkutuoli
  • laukkuja

Julkinen liikenne:

  • junat (***)
  • metro (*)
  • raitiovaunu (*****)
  • bussi (****)

Sää:

  • koleaa ja tuulista pääosin, pari viimeistä päivää ihanan helteisiä

Nähtävyydet:

  • Ranskan avoimet -tennisturnaus
  • Eiffel-torni
  • Louvre
  • Seinen risteily
  • Disneyland Paris
  • Notre Dame
  • Ménagerie, le zoo du Jardin des Plantes
  • Jim Morrisonin hauta
  • leikkipuistot

Matkabudjetti:

  • n. 650 euroa/tyyppi/2vkoa (sis. lennot + hotelli)

(*= selvittiin hengissä, **=seikkailuhenkiselle, ***=kelpaa, ****=vaativampaankin makuun, *****=loistava)


Lähdimme Pariisiin katsomaan Ranskan avointa -tennisturnausta ja kokemaan tuo kuuluisa rakkauden kaupunki. Rakkautta reissulla riitti normaalisti ja mukana tepasteli oma yhteinen rakkauspakkaus, mutta tuohon kuuluisaan kaupunkiin emme edes ihastuneet.

Lennot otimme halvalla Norwegianilta. Hinta oli ajoissa varattuna todella edullinen, vaikka laukuista täytyikin maksaa. Apuvälineet, lastenrattaat sekä turvakaukalo menivät ilmaiseksi ja laukku, johon apuvälineen osia pakattiin. Palvelu lähtöselvityksessä oli kummassakin päässä tylyä, mutta erityisen tylyä ranskalaiseen tapaan Orlyssä, kun emme puhuneet ranskaa. Lentokoneessa ei ollut tarjolla tyynyjä eikä huopia, jotta esim. Sampon istuma-asentoa olisi saanut tuettua paremmin. Henkilökunta oli hieman tympääntynyttä ja piti kysymyksiä tyhmänä. Paluulennolla parhaat ruuatkin loppuivat kesken. Halpalennon hinta-laatusuhde oli selkeä.

Olimme tilanneet kaksi invataksia kentälle noutamaan meitä, mutta saimme vain yhden, koska tilauksemme näyttivät niin samanlaisilta. Invatakseihin mahtuu aina vain yksi pyörätuoli kerralla. Onneksemme kentällä oli kuitenkin toinen auto, joten pääsimme kaikki samaan aikaan kohti hotellia. Sen verran episodista tuli kuitenkin taksille odotusta, että matka kustansi sitten huomattavasti enemmän.

Hotellihuoneemme ei ehkä ollut kauneudella pilattu, mutta se oli tilava ja toimiva pyörätuolin käyttäjälle. Huoneessa oli yksi parivuode ja yksi pienempi vuode. Lisäksi huoneessamme oli lastensänky tyttärellemme. Huoneen kylpyhuone oli tilava ja siellä ei ollut kylpyammetta. Suihku ei ollut ihan parhaassa paikassa, mutta sen käyttäminen onnistui hyvin. Lämmintä vettä ei tosin kovin kauaa tullut. Lisäksi huoneissa oli keittonurkkaukset, joten ruokailu tuli todella edulliseksi.

Olimme myös ottaneet toisen huoneen kahdelle avustajalle. Siellä avustaja, joka ei ollut työvuorossa sai levätä ja Sailan avustaja viettää yönsä.

Hotelli Aparthotel Adagio Access Paris Vanves – Porte de Versailles sijaitsi Pariisin eteläpuolella olevassa esikaupungissa, Vanvesissa. Majoituimme siis vähän kauempana Pariisin keskustasta mikä olikin hyvä ratkaisu. Paikka kuitenkin oli lähempänä Roland Garrosin tenniskeskusta, jossa vierailu oli kuitenkin matkamme päätarkoitus.

Pitempi välimatka keskustaan ei ollut ongelma, sillä Pariisin bussit ovat täysin esteettömiä ja ytimeen pääsi 30 minuutissa. Lisäksi käytimme raitiovaunuja. Metroihin ei yhtä linjaa lukuun ottamatta ollut asiaa pyörätuolilla, joten sen käyttäminen jäi yhteen kertaan.

Tenniksen lisäksi halusimme toki nähdä kaikki tärkeimmät turistikohteet. Louvressa Mona Lisa tietenkin oli nähtävä ensimmäisenä. Olimme kuulleet varoituksia pitkistä jonoista ja siitä, että Mona Lisaa joutuu katselemaan kaukaa. Onneksemme pyörätuolin käyttäjät pääsevät jonojen ohi ja salaperäistä Da Vinci – maalaustakin pääsi metrin päästä tuijottamaan. Juuri muita maalauksia emme katselleet, joten teimme maailman ennätyksen Louvren vierailuajassa. Onneksi sisäänpääsy vammaisilta ja heidän avustajilta on ilmainen kaikkiin Pariisin museoihin.

DSC00581_576x768

DSC00581_576x768
DSC00581_576x768

Pakollisiin kohteisiin kuului toki Eiffel-torni. Se olikin hintavampi paikka. Kaikkien täytyi maksaa. Pääsimme hissillä vain ensimmäiselle näköalatasanteelle. Vaikka mieli olisi halunnut korkeuksiin, näki tuolta tasanteelta koko Pariisin valtavan hyvin.

DSC00581_576x768

Eläintarha oli ilmainen. Tyttö tykkäsi talsia pitkin käytäviä ja ihmetellä orankeja, papukaijoja ja piikkisikaa. Me vain seurasimme häntä. Eikä ollut vaaraa, että tyttö kävelee auton alle tai muualle vaaraan. Puisto oli rauhallinen ja turvaisa.

DSC00581_576x768

DSC00610_576x768
DSC00581_576x768

Disneyland Paris puolestaan oli kallein nähtävyyskohteemme. Menimme sinne sateisena päivänä. Huvipuistofiilis ei päässyt huippuunsa. Pyörätuolilla pääsi jonojen ohi, mutta siihen tarvittiin lappu, jonka saamisessa kesti – kiitos ranskalaisen byrokratian. Lisäksi emme päässeet mihinkään laitteeseen yhtä aikaa. Se olisi ollut turvallisuusriski, vaikka esimerkiksi suureen jokilaivaan olisi helposti mahtunut kumpikin. Olimme niin pettyneitä, että teimme reklamaation kotiin palatessa ja saimme lippujen hinnan palautettuna tilille – ei niin kallis kohde sittenkään. Pihitravels suosittelee: reklamaatio.

Tyttö pääsi muutamaan laitteeseen Disneylandissa. Leikkipuistot, joista hän eniten olisi nauttinut, olivat kaikki sateen tekemän liukkauden takia suljettu siellä. Pidimme tätä kyllä liioitteluna. Sen sijaan kävimme useissa leikkipuistoissa Pariisissa. Luxemburgin puistossa oli isoin leikkipuisto, josta piti muutama euro maksaakin. Pitkin hampain maksoimme yhdestä vanhemmasta ja 1½-vuotiaasta – avustaja onneksi taisi olla puoleen hintaan. Loput seurueesta jäivät portin viereen nauttimaan helteestä ja jakamaan meille eväitä. Onneksi saimme kaiken ilon irti lukuisista liukumäistä ja vempeleistä ja vietimme jopa muutaman tunnin puistossa. Hinnasta huolimatta suosittelen. Yleensä puistoista puuttui kokonaan hiekkalaatikot, mikä meitä suomalaisia hämmästytti. Université-puiston keskellä oli kuitenkin leikkipuisto, josta suuri hiekkalaatikko myös löytyi. Tämä oli ilmainen ja hyvällä säällä aivan mahtava puisto vesi- ja hiekkaleikkeihin.

Eiffel-tornilta laskeuduimme Seinen rannalle. Löysimme esteettömän risteilyaluksen. Useita vaihtoehtojakin olisi ollut erilaisine illallisineen, mutta me otimme reilun tunnin kiepin ilman mitään ateriaa.  Nautimme kuitenkin omat eväät ja ihailimme maisemia. Tyttö pääsi avustajan kanssa ulkokannelle ja riemun kiljahdukset kantautuivat pitkin paattia. Risteilyn jälkeen ajattelimme kävellä romanttisesti pitkin Seinen rantaa. Pian romanttisuus kaikkosi sadattelun alle, kun edessä oli kapeita mukulakivisiä kävelyteitä. Nousimme kaupunkiseikkailuun katujen vilinään.

The Doorsin ystävänä halusin käydä Jim Morrisonin haudalla. Hauta sijaitsee Père-Lachaisen hautausmaalla. Hautausmaa on hyvin laaja ja satuin käymään sisään portista, joka on juuri toisella laidalla Morrisonin hautaa. Jouduin kiertämään koko hautausmaan päästäkseni oikeaan paikkaan. Sisälle päästyäni paljastui asia, jota epäilinkin: Paikka on täynnä mukulakiviä, joten Morrison sai puolestani levätä rauhassa. – Sampo

DSC00581_576x768

DSC00581_576x768

Roland Garros – Ranskan avointen tennisturnauksessa vierailu oli matkamme pääasia. Olimme jo reilusti etukäteen ostaneet turnauksen puolivälierään liput. Halusimme kuitenkin käydä katsomassa Jarkko Niemisen ottelun turnauksen alkuvaiheessa. Tähän meillä ei ollut etukäteen ostettua lippua.

Saavuttuamme ensimmäisenä päivänä alueelle saimme tietää, ettei lippuja voi ostaa paikan päältä. Nekin liput olisi pitänyt ostaa etukäteen netistä. Kuulimme myös, että päivä olisi ollut loppuunmyyty.  Emme kuitenkaan tyytyneet tähän vaan jatkoimme pääportille kyselemään. Aluksi kerrottiin samaa, että lippuja ei saa eikä lippuvirkailija tehnyt mitään hyväksemme. Onneksi vieressä istunut, ehkä esimies kuuli keskustelun ja järjesti meille liput. Sitten pääsimmekin seuraamaan maailmanlistan 1. Novak Djokovicin ja Jarkko Niemisen ottelua.

DSC00581_576x768

DSC00581_576x768
DSC00581_576x768

Toinen tennispäivämme sujui ongelmitta, joskin puolivälierälippu oli stadionilla jossa ei pelannut Djokovic, Nadal tai Williams. Pieni pettymys ei kuitenkaan haitannut vaan mukavaa oli.

Roland Garrosin tennisalue on erittäin esteetön ja siellä on helppoa liikkua pyörätuolilla. Pikku kenttien katsomoihin pääsee ja isommillekin stadioneille pääsee helposti. Pyörätuolipaikat ovat mainiot ja aivan kentän tasossa. Ainoa miinus tulee pienistä inva-wc -kopeista, jotka ovat sijoitettu tavallisten vessojen yhteyteen.

Pariisista jäi hieman vaisu kuva. Vaikka kaupungista on moneksi ja julkinen liikenne on suhteellisen esteetöntä, ei mikään kuitenkaan välttämättä sykähdyttänyt. Kaksi viikkoa on ehkä hieman pitkä aika Pariisissa. Ehkä syy oli sään, konservatiivisuuden tai ilmapiirin.

Suosittelemme Pariisia kaupunkikohteista, historiasta, taiteesta ja toki huipputenniksestä pitäville.